Mitä olisin, 
ilman juuri näitä muistoja.
Kaikkea kokemaani tunnetta,
surua, epätoivoa, rakkautta.

Mitä olisin,
ilman juuri näitä kasvoja.
Viiltävän tuskan, 
lukemattomien hymyjen ja naurun
piirtämiä uurteita.

Mitä olisin,
ilman juuri näitä arpia.
Osalla vahva tarina takanaan,
toiset huomaamatta syntyneet, 
näen ne, mutta en niistä mitään pysty sanomaan.

Mitä olisin,
ilman juuri näitä jalkoja.
Vieneet ovat, 
loputtomasti maileja.
Milloin mihinkin paikkaan, 
tajuan vasta jälkeenpäin, 
sillä hetkellä oikeaan.

Mitä olisin,
ilman matkallani toisia sieluja.
Ei yksin luoda helvettiä, 
ei taivasta.
Vähemmän kipua, 
mutta niin pieneksi jäisi maailma.

Tätä olen.
Vaihtamatta päivääkään, 
tähän kertomukseen, 
aivan omaksi itsekseni,
minuksi jään.

Facebook Notice for EU! You need to login to view and post FB Comments!