Jos se yhtäkkiä täytyisi kirjoittaa. 
Riveiksi kynästä paperille pudottaa. 
Yrittää kertoa, lauseiksi pukea, 
niin että voisit sen aina uudelleen lukea.

Terä tylsyy, alkaa muste loppua, 
ennen kuin olisin saanut aikaan edes alkua. 
Virkkeet hukkuvat ajatuksiin, menettävät merkityksen, 
vievät mukanaan pyörteisiin.

Liikaa ääneen lausuttavaksi. 
Ei riitä kuvaamaan runo, tai edes kaksi. 
Mielessäni en luovu siitä, 
tiedän vain, tähän ei vihkoni sivut riitä.

Löytyy vielä jokin toinen tie, vangita se kauneus, 
mihin mitkään sanat eivät vie.

3+